Nelisen vuotta ChatGPT:n julkaisun jälkeen on aika tulla ulos tekoälykaapista. Olen pantannut blogitekstin kirjoittamista jo jonkin aikaa, sillä en ole halunnut joutua vastarintaliikkeen hampaisiin. Enää en kuitenkaan aio pelätä.
Kirjoitin blogiini henkilökohtaisen kronikan siitä, miten tekoäly muutti kaiken, mutta ennen kaikkea oman työni verkkopalvelujen kehittäjänä. Kerron tekstissä koko tarinan IRC-boteista agentteihin, käyn läpi aiheen eri osa-alueet, kerron rahasta, sähkönkulutuksesta, AI-slopista, yksityisyydestä ja siitä, miksi en pelkää. Tämä ei ole hypetys- eikä tuomiopäivän julistus, vaan omakohtainen kokemukseni. Artikkelin laidalla kulkeva mittari näyttää kriittisyyden tason ja sen ajatuksena on korostaa sitä, että aihe ei ole mustavalkoinen.
Tekstiä on yli 7000 sanan verran, joten varaa ainakin puoli tuntia lukemiseen.
Tuosta lukemaan: https://www.rollemaa.fi/tekoaly-muutti-maailman
@rolle olipas hyvä kirjoitus. Sääli että homma on mennyt siihen että pitää verrata kaapista tuloon, mutta sellaista henkistä ylivertaisuutta se varsinkin mastodonissa on. AI:n kanssa pätee vähän sama sanonta kuin jossain vanhassa tv-sketsissä oli, ei sitä mitalikakkua nyt oikein syömättömäksikään saa. On keksitty jotain edistynyttä, vanhaan on vaikea palata. Tekniikkaa etenee, nyt pitää keskittyä vahinkojen minimoimiseen ja ratkaisuihin mitkä tuovat käyttöä ja tuottamista kestävälle polulle. Opettelua kaikki elämä, asiaa opettelemalla ehkä sen käyttökin järkevöityy ja ylilyönneistä päästään. Asioilla on tapana järjestyä. Mielenkiintoista aikaa kyllä. Edut ovat huimia.