@sonjjasusan Kiitos paljon palautteesta! Halusinkin kirjoituksella tuoda esille sitä miten käsittämättömän laaja asia tekoäly on ja miten sitä hyödynnetään ammattikäytössä. Minä olen saanut lokaa niskaan siis ihan pelkästään siitä, että a) käytän tekoälyä missä muodossa tahansa, b) ja puhun tekoälystä myönteiseen sävyyn.

Tähän löytyy mainitsemani tulen lisäksi monta hyvää vertailukohtaa historiasta. Esimerkiksi kirjapaino, joka keksittiin noin vuonna 1450: Tekstin monistaminen halpeni murto-osaan entisestä. Kirjurien työ loppui, ja tekstiä alettiin tuottaa ja lukea moninkertaisesti, myös heikkolaatuista. Tai sähkö. Tai Internet. Pankkikortti. Laskin. Vastustajia riitti, kunnes aikaa kului ja uusi maailmanjärjestys hyväksyttiin osaksi arkea ja hyötykulmia alettiin ymmärtää.

@TuulaHurri Kiitos lukemisesta ja kommentista. Mietin, että laitanko moista plakaattia saamastani palautteesta, mutta päätin mainita, koska alkanut ahdistamaan. Ilmeisesti auttoi, koska toistaiseksi ei ole tullut yhtään hyökkäävää, syyllistävää tai aggressiivista kommenttia, keskustelu on ollut asiallista.

@Rynach Kiitos paljon kommentista ja lukemisesta.

Veikkaan että useampi suhtautuu tekoälyyn kuten sinä, tai minä, eli "jotain siltä väliltä". Fedi ja LinkedIn jotenkin täyttyvät ääripäistä, mutta nykyään kaikki polarisoituu. Voi mukamas olla vain yhtä mieltä, joko tai. Äänekkäimmät näkyy. Siksi halusin tuoda oman näkemykseni esiin. Aihe on niin laaja, että siihen nimenomaan mahtuu nyansseja.

@jannepekkala Kiitos kun luit!

@Kantikainen Kiitos asiallisesta kommentista, vaikka kantasi onkin eri. Arvostan tämmöistä.

"Onko koodaamiseen käytössä ihan omat tekoälymallit vai ovatko ne suurilta osin samoja kuin nämä suuret kielimallit?"

Pääosin samoja. Koodaamiseen käytetään nykyään enimmäkseen samoja suuria kielimalleja kuin keskusteluun, eli frontier-malleissa Clauden, GPT:n ja Geminin uusimpia versioita. Valmistajat tekevät niistä myös koodiin hiottuja versioita, kuten OpenAI:n Codex-mallit tai Clauden Opus ja Fable. Lisäksi on avoimia koodimalleja, kuten Alibaban Qwen Coder ja Mistralin Devstral, joita voi ajaa omalla koneella. Ero yleis- ja koodimallien välillä on kaventunut, koska koodaus vaatii pitkälti samoja taitoja kuin muukin ongelmanratkaisu.

Mielenkiintoinen knoppitieto: ensimmäisiä tunnettuja koodimalleja oli OpenAI:n Codex vuonna 2021, ja GitHub Copilot toimi sen päällä. Anthropic perustettiin samana vuonna, kun joukko OpenAI:n tutkijoita lähti turvallisuuskysymyksiin liittyvien erimielisyyksien takia. Claude nousi koodarien suosikiksi vasta myöhemmin, vaikka itse otinkin sen tosi varhaisessa vaiheessa käyttöön komentorivipohjaisen Claude Code-työkalun tultua markkinoille.

"Eli onko olemassa järjestelmiä jotka eivät ole niin läpimätien tahojen ylläpitämiä että niitä kehtaa jopa tukea?"

Muutamia on, ja ne ovat lähinnä yliopistojen ja voittoa tavoittelemattomien tutkimuslaitosten projekteja. Ne kertovat avoimesti, millä datalla malli on koulutettu, ja osa käyttää pelkästään vapaasti lisensoitua materiaalia. Täysin avointa ja "eettistä" tekoälyä tuskin on.

Voittoa tavoittelematon EleutherAI kokosi Common Pile -aineiston pelkästään public domain -tekstistä ja avoimesti lisensoidusta materiaalista. Sillä koulutettu Comma-malli on pieni, mutta se osoittaa, että mallin voi tehdä ilman tekijänoikeudella suojattua materiaalia.

Yhdysvaltalaisen voittoa tavoittelemattoman Ai2 instituutin OLMo-mallit ovat näistä kyvykkäimpiä, olen näitä itsekin pyöritellyt. Ai2 julkaisee kaiken datasta painoihin, mutta data on pitkälti verkosta kerättyä.

Näissä "eettisemmissä" ja avoimissa malleissa on kaikissa on vaan se "ongelma", että ne jäävät selvästi jälkeen suurten yhtiöiden malleista. Eli ne ovat hitaita tai niillä ei saa aikaan asioita tarpeeksi. Yksinkertaisiin palikkatehtäviin ne riittävät, mutta vaativaan koodaukseen tai tiedonhakuun niistä ei oikein ole. Ja jos tekoälyä haluaa käyttää niin en oikein ymmärrä miksi kukaan tällaisia käyttäisi vain käyttämisen ilosta, jos ne eivät oikeastaan säästä aikaa, rahaa tai vaivaa.

Itselleni ”eettisyys” digitaalisessa maailmassa on osaltaan tekopyhä käsite. Se on täynnä etuoikeutetun länsimaalaisen harhakuvitelmia, ja sen määrittely on haasteellista ja jokainen voi valikoida mihin vetää rajan. Esimerkiksi tämäkin Mastodon-instanssi pyörii datasalissa ja käyttää valtavat määrät resursseja. Tällä MacBookilla kirjoittaminen on itsessään jo epäeettistä, koska sen akun koboltti ja piirien tantaali voivat olla peräisin Kongon kaivoksilta, joilla on tutkimusten mukaan teetetty lapsi- ja pakkotyötä. Koneita kokoavissa kiinalaistehtaissa on teetetty harjoittelijoilla laittomasti ylitöitä, ja osa Applen alihankkijoista on yhdistetty uiguurien pakkotyöohjelmiin. Apple kiistää osan syytöksistä, mutta omissa raporteissaan se on myöntänyt toimittajillaan velkaorjuutta ja työaikojen väärentämistä. Kilpailijoiden koneet tehdään pitkälti samoissa tehtaissa samoista raaka-aineista.

Kun puhdasta vaihtoehtoa ei ole olemassa, täytyy valita asiat, joissa hyväksyy ja tiedostaa ongelmakohdat.

@ikkeT Kiitos! Nauratti tuo mitalikakkuhomma, en ole ennen kuullut tuota sanontaa.

@KAS82 Kiitos